Tutustu Keravanjoen koulun taiteeseen


AINO, 2017 

Hideki Iinuma

Kalevalassa Aino on kirjan sankareihin kuuluvan Joukahaisen sisar. Kalevalan pohjana olleissa kansanrunoissa Ainoa ei kuitenkaan mainita. Kalevalan koonnut Elias Lönnrot rakensi hahmon useista erillisistä runokatkelmista ja tuli luoneeksi uuden suomalaisen naisnimen, Ainokaisesta johdetun Ainon.  

Lupaamalla siskonsa Väinämöisen vaimoksi Joukahainen, tuo "laiha poika lappalainen", pelastuu suosta. Sinne hän on joutunut hävittyään kilpaloitsinnan Väinämöisen kanssa. Aino kauhistuu kuullessaan, että hänet on luvattu vanhan tietäjän vaimoksi.

Äiti ei ymmärrä Ainon tunteita, vaan ihmettelee tytön itkua. Sukuunhan on tulossa suuri tietäjä. Rannalla itkiessään Aino näkee vedessä kylpevät Vellamon neidot ja päättää liittyä heidän seuraansa. Hän riisuu juhlavaatteensa, kahlaa veteen ja muuttuu itsekin Vellamon neidoksi, eräänlaiseksi merenneidoksi.

Väinämöinen suree Ainon menettämistä ja enneunen ohjaamana lähtee kalastamaan häntä takaisin. Tietäjä ei kuitenkaan tunnista lohena onkimaansa Ainoa ja menettää tämän toistamiseen. Tällä kertaa lopullisesti.

En ollut merilohia,
Syvän aallon ahvenia;
Olin kapo, neiti nuori,
Sisar nuoren Joukahaisen,
Kuta pyyit kuun ikäsi,
Puhki polvesi halasit.

Japanilainen taiteilija Hideki Iinuma kuvaa veistoksessaan juuri tuota hetkeä, jolloin Aino nousee vedestä kuningaslohen kannattelemana. Käsi on voitokkaasti koholla. Päällään hänellä on vihreä poolopaita, jonka etumuksessa on valkoinen jänis. Karhu, susi ja kettu repolainen eivät halunneet viedä suruviestiä Ainon äidille, joten tehtävä lankesi jänikselle. Suru-uutisen kuultuaan äiti itki katkerasti ja varoitteli muita äitejä naittamasta tyttäriään vasten heidän tahtoaan. Rakkautta kun ei voi pakottaa.

Elkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä
tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko
vastoin mieltä miehelähän, niinkuin mie, emo poloinen,
tuuittelin tyttöjäni, kasvatin kanasiani!

-----

HIDEKI IINUMA (s. 1975) syntyi Naganossa, opiskeli kuvanveistoa muun muassa Pariisissa ja asuu nyt Tokiossa. Teostensa materiaalina hän käyttää maalattua umpipuuta, tässä tapauksessa sahatammea. 


ILMARISEN VAIMO, 2017 

Hideki Iinuma

Pohjolassa asuvat Louhen tyttäret olivat satumaisen kauniita haltijaolentoja, jotka istuivat sateenkaarella kutomassa kulta- ja hopealankojaan. Heistä vanhin on Kalevalan neidoista itsenäisin: hän päättää itse, kenen kanssa menee naimisiin, ja on tasaveroinen kumppani Ilmarisen kanssa. Ilmarinen on yksi Kalevalan suurista sankareista, seppä, joka takoi taivaankappaleet sekä suolaa, jauhoja ja rikkauksia jauhavan ihmeellisen Sammon.

Häitä juhlitaan Pohjolassa ja tytär hyvästelee vanhempansa, sisarensa ja lapsuudenkotinsa.

Jätän kaikki terveheksi: maat ja metsät marjoinensa,
kujavieret kukkinensa, kankahat kanervinensa,
järvet saoin saarinensa, syvät salmet siikoinensa,
hyvät kummut kuusinensa, korpinotkot koivuinensa.

Japanilainen taiteilija Hideki Iinuma kuvaa veistoksessaan Ilmarisen vaimon siniseen pukuun pukeutuneena neitokaisena. Hänen jalkojensa alla ovat ilman ja veden tunnukset, kotka ja suuri hauki. Ne viittaavat kosimaan tulleen Ilmarisen viimeiseen haasteeseen. Louhi vaati, että Ilmarinen pyydystäisi Tuonelan hauen ilman verkkoa, nuottaa tai muuta pyydystä. Pohjolan tytär neuvoi häntä takomaan tulisen kotkan. Sen avulla seppä onnistui tehtävässään ja sai kauniin morsiamen mukaansa. Iinuman veistoksessa hän seisoo kotkan harteilla varsin tietäväisen oloisena, kädet ristissä rinnallaan.

Kalevalassa Pohjan neidon kuvaus muuttuu, kun hän asettuu Ilmarisen taloon. Viisaasta kaunottaresta tulee ”sepän akka irvihammas”. Asiaa on selitetty esimerkiksi sillä, että Kalevalan koonnut Elias Lönnrot on yhdistellyt toisiinsa eri runoja. Kyseessä olisi siis toisesta tarinasta napattu henkilö. ”Sepän akka” kokee kovan kohtalon, kun hän leipoo kiven karjaa paimentamaan lähetetyn orvon Kullervon eväsleipään. Leipää leikatessaan Kullervo rikkoo puukon, joka on ainoa muisto hänen isästään. Kovia kokeneelle pojalle se on liikaa ja hän lähettää vihaiset pedot surmaamaan Ilmarisen vaimon.

-----

HIDEKI IINUMA (s. 1975) syntyi Naganossa, opiskeli kuvanveistoa muun muassa Pariisissa ja asuu nyt Tokiossa. Teostensa materiaalina hän käyttää maalattua umpipuuta, tässä tapauksessa sypressiä. 


KULLERVON SISAR, 2017 

Hideki Iinuma

Kalevalassa kerrotaan, että Kullervon sisko oli eksynyt metsään. Siellä hän kuljeskeli vailla suojaa tai tarkkaa päämäärää. Häntä vastaan tulee rehvakkaasti rikkauksiaan esittelevä Kullervo, joka yrittää iskeä kauniin tytön. Kullervo luulee vain valloittaneensa kauniin naisen, mutta molempien kauhistukseksi selviää, että he ovatkin samaa sukua, sisaruksia. Siksi molemmat syöksyvät lopulta kuolemaan.

Kullervo kertoo äidilleen:

Se jo surmansa sukesi,
Kuolemansa kohtaeli
Kosken kuohu'un kovahan,
Palavahan pyörtehesen.

Japanilainen taiteilija Hideki Iinuma tekee naisia esittäviä puuveistoksia, joiden mallit hän löytää yleensä kaduilta, mainoksista tai sosiaalisen median kuvista. Kalevalan naisia esittävät veistokset syntyivät Kalevalaseuran Taiteilijoiden Kalevala -näyttelysarjan innoittamana. Kullervon sisar on kuvattu punahousuisena ballerinana, joka muistuttaa enemmän itämaista tanssijaa kuin metsään eksynyttä pellavapäätä. Sypressistä veistetty neito ei näytä siltä, että olisi ihan kohta kosken kuohuihin sukeltamassa. Kädessään hänellä on veitsi tai puukko, ehkä sama sukukalleus, jonka Kullervo oli saanut isältään.

HIDEKI IINUMA (s. 1975) syntyi Naganossa, opiskeli kuvanveistoa muun muassa Pariisissa ja asuu nyt Tokiossa. 


KYLLIKKI, 2017 


Hideki Iinuma

Kyllikkiä sanottiin Saaren kauniiksi kukaksi. Hän oli varakkaan perheen tyttö, joka tykkäsi tanssia ja pitää hauskaa kavereittensa kanssa. Komea Lemminkäinen panee Saaren tyttöjen päät pyörälle, mutta Kyllikki ei tästä köyhästä sotasankarista piittaa. Lemminkäinen pakottaa hänet mukaansa ja kerskuu saavuttavansa rikkauksia ja mainetta miekallaan. 

Kyllikki on aluksi harmissaan joutuessaan vaimoksi mitättömälle miehelle, naisten naurattajalle ja sodankävijälle. Lopulta hän kuitenkin suostuu Lemminkäisen kosintaan. Ehdoksi hän asettaa sen, että mies ei enää lähde sotimaan. Kuka nyt toivoisi rakastamansa ihmisen joutuvan sellaiseen vaaraan. Itse hän on valmis luopumaan tansseista.

Kyllikki kuitenkin kyllästyy odottamaan kalassa viipyvää miestään ja pettää lupauksensa:

Jo päivänä muutamana, iltana moniahana,
neitoset kisaelevi kaunihilla kankahalla,
Kyllikki ylinnä muita, Saaren kukka kuuluisinna.

Lemminkäinen suuttuu tästä ja lähtee vaaralliselle matkalle Pohjolaan, Pohjan neitoa kosimaan. Louhi asettaa hänelle kolme toinen toistaan vaativampaa tehtävää. Ja sitten tulee se päivä, jolloin Kyllikki huomaa, että veri valuu Lemminkäisen harjasta. Jotain pahaa on sattunut. Lemminkäisen äiti lähtee poikansa perään ja haravoi tämän palaset pois Tuonelan virrasta. Miten Kyllikille kävi, sitä tarina ei kerro.

Japanilainen taiteilija Hideki IInuma kuvaa veistoksessaan Kyllikin tanssimassa Tuonelan joen partaalla. Toisella puolella näkyy Tuonelan joutsen. Pohjolan tyttären saadakseen Lemminkäisen olisi pitänyt surmata se. Lintu on puhdas, valkoinen, viehkeä ja viaton niin kuin balettiasussa tanssiva nuori nainenkin. Toisella puolella ovat jousi, kannel ja Lemminkäisen kaatama Hiiden hirvi. Ylhäällä kiemurtelee "vesikyy". Sen Märkähattu karjapaimen ampui Lemminkäisen rintaan ennen kuin tämä ennätti kajota joutseneen.

HIDEKI IINUMA (s. 1975) syntyi Naganossa, opiskeli kuvanveistoa muun muassa Pariisissa ja asuu nyt Tokiossa. Teostensa materiaalina hän käyttää maalattua umpipuuta, tässä tapauksessa sypressiä. 


POHJOLAN TYTÄR, 2016 

Hideki Iinuma

Kalevalassa kuvataan lukuisia mönkään menneitä kosiomatkoja. Väinämöinen ja Ilmarinen joutuvat kumpikin vuorollaan suorittamaan erilaisia urotöitä riiatessaan Pohjolan tyttäriä. Niiden onnistuminen ei kuitenkaan välttämättä takaa, että kosinta onnistuu. Louhi, Pohjolan emäntä keksi erityisen hankalia tehtäviä miesten pään menoksi. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka olivat maankuuluja älykkyydestään ja kauneudestaan. He istuvat "ilman vempeleellä", kulta- ja hopealankoja kutoen. Ilman vempeleen on ajateltu olevan esimerkiksi sateenkaari.

Kaari on kaunis taivahalla,
Neiti kaaren kannikalla,
Kultakangasta kutovi,
Hopeista helkyttävi

Tyttärillä oli myös oma tahto. Niinpä toinen heistä antaa Ilmariselle vinkin, miten selvitä kyisen pellon kyntämisestä, Tuonen karhun taltuttamisesta, Manalan susien vangitsemisesta ja Tuonen hauen pyydystämisestä. Hän haluaisi Ilmarisen vaimoksi, koska tämä oli rehti, kunnollinen ja ahkera seppä. Toinen siskoista jää sateenkaarelle kultaisia tiedon ja elämänlankoja kutomaan.

Japanilainen kuvanveistäjä Hideki Iinuma esittää Pohjolan tyttären vakaana ja arvokkaana, mutta hänen ilmeensä on apea tai hiukan yrmeä. Materiaalina on käytetty kevyttä, pehmeää ja halkeilematonta lehmusta, jonka vaalea pinta on jätetty lähes käsittelemättä. Keksitkö, mihin Kalevalan asioihin neidon sylissä olevat asiat liittyvät?

HIDEKI IINUMA (s. 1975) syntyi Naganossa, opiskeli kuvanveistoa muun muassa Pariisissa ja asuu nyt Tokiossa. Teostensa materiaalina hän käyttää maalattua umpipuuta, tässä tapauksessa lehmusta. 

Päivitetty 23.08.2021 klo 14:20